Puhtaan tuloilman tärkeys ei ole itsestäänselvyys

Scancerco / Jutturuutu / Puhtaan tuloilman tärkeys ei ole itsestäänselvyys
Arja Juujärvi

Puhdas tuloilma sisätiloissa ei ole itsestäänselvyys

Vietämme valtaosan arjestamme rakennetussa ympäristössä sisätiloissa. Asumisterveydestä puhuttaessa kotien lisäksi siihen kuuluvat työpaikat ja muut toimipaikat. Käytämme vuorokaudestamme kolmanneksen pelkästään nukkumiseen, mikä tarkoittaa lähes 3000 tuntia vuodessa. Arkipäivistä vietämme kolmasosan työpaikalla ja monet vapaa-ajan toiminnotkin tapahtuvat sisätiloissa. Tuntikertymää tarkastellessa ei ole merkityksetöntä millaista ilmaa hengitämme arjessamme, jossa kaikkialla tulee yhtä lailla huolehtia terveellisestä sisäilmasta.

Kuopiolaisen RT-Tukun Ari Häkkisen arkeen kuuluvat työmaat, joissa ilmanvaihtoasiat hoidetaan kuntoon tuloilmanoton venttiileillä ja ilmansuodattimilla. Työsarkaa riittää, sillä rakennuskannasta huomattavassa osassa on joko kokonaan tai osittain painovoimalla toimiva ilmanvaihto, jossa ei ole lainkaan hallittua tuloilmanottoa venttiileillä tai se ei toimi kuten pitää. Olipa kyse painovoimaisesta tai koneellisesta tuloilmanotosta, sen puhtaus on puoliruokaa toimivalle ilmanvaihdolle.

”Tällä hetkellä työn alla on 50-luvun taloyhtiö, jossa ei ole lainkaan tuloilmaventtiileitä. Projekti toteutetaan Biobe VS-venttiileillä jyrsimällä tuloilmalle kanavat olemassa olevien ikkunoiden karmeihin. Äänenvaimennin, ulkosäleikkö ja asianmukaiset suodattimet kuuluvat luonnollisesti asennuksen kera toimituskokonaisuuteen”, toteaa Häkkinen.

Tuloilmanotto toteutetaan yleensä venttiilillä seinään, ikkunan karmiin tai puitteeseen tai ikkunan ja seinän väliseen tilkerakoon. Suoralla ilmakanavalla ulko- ja sisätilan välillä toteutettuja venttiileitä kutsutaan korvausilmaventtiileiksi, tuloilmaventtiileiksi, raitisilmaventtiileiksi ja rakoventtiileiksi. Edellä mainituista poikkeava tuloilmaratkaisu on niin kutsuttu tuloilmaikkuna, jossa venttiili on olennainen osa ikkunan rakennetta ja teknistä toimintaa. Niissä suoran läpivientikanavan lisäksi on ilmakanavat myös ikkunan välitilaan, jossa lämmityksen hukkaenergia hyödynnetään tuloilman esilämmittämiseen lämmityskaudella. Reititystä muutetaan joko manuaalisesti tai se säätyy automaattisesti termostaatilla.

Tuloilmaventtiili on vain päätelaite ja osa kokonaisuutta

Korvausilmanotossa on huomioitava paitsi ilmansaanti, myös muut asumisterveyteen ja -viihtyisyyteen liittyvät tekijät. Venttiiliyksikkö on vain päätelaite tulo-poistoilmanvaihdon tulopuolen ratkaisukokonaisuudelle, jossa ulkoa otettava ilma tuodaan hallitusti, hiljaa ja epäpuhtauksista puhdistettuna sisätiloihin siten, että laskennalliset ilmanvaihdon arvot toteutuvat.

”Yhteistyössä IV-suunnittelijan kanssa hoidettavissa kohteissa törmää välillä karuun todellisuuteen, jossa näkyvät sekä tietämättömyys että välinpitämättömyys tuloilmanvaihdosta ja asumisterveydestä”, summaa Häkkinen arkeaan. ”Perinteiset tuloilmaratkaisut ovat tuttuja asiakaskunnalle, mutta tulo­ilmaikkunat ovat monelle vielä täysin tuntemattomia, vaikka niitäkin on ollut markkinoilla jo vuosikausia”, hän täydentää kuvaustaan. ”Ilmanvaihtoon liittyvä asumisterveys- ja viihtyvyys on riippuvaista monesta asiasta, myös meistä itsestämme. Vaikka raitisilmaa tulisi poistoon nähden riittävästi, tunkkaiseen sisäilmaan vaikuttaa myös, miten asunnossa asutaan. Koska ilmanvaihtojärjestelmä mitoitetaan laskennallisesti, se ei huomioi tehostetummin asuntoja, joissa voi olla pahan hajun lähteitä, kuten tupakointia”, selventää Häkkinen.

Kun tuloilmanoton venttiiliratkaisua lähdetään tarkastelemaan ulkoa sisällepäin, ensimmäisenä ilmanottoaukon suulla on lippa tai säleikkö suojaamassa ikkunan ja talon rakenteita sateilta ja tuiskuilta. Ilma-aukko on voitu toteuttaa tilkerakoon tai karmiin jyrsimällä tai poraamalla. Ilmanottoaukossa käytetään yleensä kasettimaista, huopapaloin varustettua äänenvaimenninta. Tilkerakoon voidaan vaihtoehtoisesti asentaa myös läpivientikanava, joka turvaa ilmakanavan esteettömyyden yläpuolisten eristeiden painumiselta.

Huopa­palojen materiaali ja muodot eivät ole sattumaa, vaan perustuvat laajoihin materiaalitesteihin ja ilmavirta- sekä vaimennustehomittauksiin. Huopa vaimentaa tehokkaasti kadun ääniä, tarjoten kuitenkin ilmavirralle selkeät kanavat sisätiloihin.

Lähestyttäessä huonetilassa näkyvää, venttiiliksi kutsuttua päätelaitetta, tuloilma kohtaa seuraavaksi ilmansuodattimen, jotta rakentamismääräysten vaatimus ilman puhtaudesta toteutuu. Korvausilmaventtiileissä suodatin on venttiilin sisällä tai erillisessä suodatinyksikössä. Tuloilmaikkunoissa, joissa ilma kiertää lämmityskaudella esilämpiämässä ikkunapuitteiden välissä ennen sisääntuloaan, on karmisuodatin myös välitilaan. ”Korvausilmaventtiilien läpivientikanavaan asennettava äänenvaimennin toimii varsinkin ruutukaava-alueella mainiona liikennemelun torjujana”, kertoo Häkkinen. ”Ero vaimennetulla ja vaimentamattomalla kanavalla on Biobe-tuotteissa muuten yli 10 desibeliä, joten kasetin käytöllä ilmakanavassa on todellakin väliä”, Häkkinen täsmentää havaintoaan. ”Esimerkiksi Biobe VS ja Duo 60 -korvausilmaventtiilillä Ctr-arvo ilman äänenvaimenninta on 30 dB, äänenvaimenninta käytettäessä 45 dB. Arvolla tarkoitetaan tieliikennemelua”, hän jatkaa. ”Kolikon toisella puolella ovat sisään tulevat ilmamäärät, joita äänenvaimennin hieman pudottaa. Kohteisiin, joissa venttiilimäärät tai niiden koot tulevat vastaan, kadun äänet vaimentuvat hyvin Airmax-venttiilillä ilman äänenvaimennintakin, koska siinä ilmankierto tapahtuu ikkunalasien välitilan kautta”, Häkkinen antaa vinkiksi.

Suodatin valitaan asumisterveyttä ajatellen

Asumisterveyden näkökulmasta ulkoilman tulee sisään tullessaan olla myös puhdasta ja siitä huolehtivat venttiilien ilmansuodattimet. Tuloilman epäpuhtaudessa on eroa sekä koossa että määrissä, joten tarjolla on erilaisia ilmansuodattimia erilaisiin suodatustarpeisiin.

Suodattimet luokitellaan suodatettavien pienhiukkasten kokoon perustuvan suodatustehon mukaan. Suodatustekniikkana voi olla itse materiaali, sen rakenne tai siihen tuotu toiminnallinen ominaisuus. Karkeasuodattimet estävät nimensä mukaisesti karkeimpien roskien ja pienhiukkasten pääsyn suodattimen läpi huonetiloihin. Allergeenisuodattimet on kehitetty suodattamaan erityisesti siitepölyä suurempien hiukkasten lisäksi. Suodatinmateriaalin antibakteerisuus estää suodatinta homehtumasta eloperäisestä aineksesta ilmankosteuden kasvaessa ja sähköisellä varauksella saadaan aikaan imu ja virtaus suodattimeen.

 ”Ulkoilman roskapitoisuudessa on paikallisia eroja, mutta siitepölyltä ei välty kukaan. Suodattimeksi valitaankin yhä useammin siitepölyä keräävä allergeenisuodatin, jota itsekin suosittelen”, kertoo Häkkinen.

11lähikuva antimikrobisesta allergeenisuodattimesta ja karkeasuodattimesta
Kuvassa ylimpänä antimikrobinen allergeenisuodatin ja alla karkeasuodatin.
11

Rakasta – myös puhdasta tuloilmaa

Puhdas tuloilma sisätiloissa on tahtoasia. Se on halua huolehtia tilaa käyttävien terveydestä ja hyvinvoinnista. Rakennetussa ympäristössä, jossa vietämme valtaosan ajastamme, se on myös mahdollista, helppoa ja edullista. Venttiileissä ilmapuhtaudesta eli pienhiukasten ja siitepölyn pääsyn estämisestä sisätiloihin huolehtivat suodattimet. Nekin pitää puhdistaa tai vaihtaa säännöllisesti.

”Venttiilisuodatinten huollon siirtyminen taloyhtiöiden vastuulle ei vielä näy paljoa arjessa, mutta keskitetty ja sitä kautta säännöllinen huoltotyö on paras keino pitää ilmanvaihtojärjestelmä kunnossa ja huolehtia asumisterveydestä. Ratkaisevassa roolissa ovat isännöitsijät, joiden kautta toimeksiannot usein tulevat. Tietoisuutta puhtaan tuloilman tärkeydestä ei voi tarpeeksi korostaa ja siitä pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän myös meille asukkaille”, toteaa Häkkinen.

Suodattimet tukkeentuvat paitsi silmin nähtävästä roskasta, myös noesta ja muista mikro- ja nanometrikokoisista hiukkaista. Niiskunenä, vuotavat silmät, käheä kurkku, päänsärky ja hengitysvaikeudet aiheutuvat yleisesti ilman epäpuhtauksista, ja erityisesti allergeenilähteistä, kuten koivun siitepölystä, joka saa neljänneksen suomalaisista niiskuttamaan tai vuodattamaan kyyneliä.

Ilmansuodattimen merkitys

Tuloilmanotto ilman raitisilmaventtiilin ilmansuodatinta tuo ilmaa epäpuhtauksineen sisälle huoneistoon. Suodattamalla tuloilman voimme vaikuttaa hyvinvointiimme sisätiloissa. Asumisterveyden näkökulmasta tärkeimpiä ilmansuodattimen valintakriteereitä ovat sekä suodatusteho pienille hiukkaspartikkeleille että ilman läpäisevyys, jotta venttiilin tuoma raitisilmamäärä on riittävä.

Tukkeentunut suodatin alentaa huomattavasti tuloilmamääriä heikentäen terveydelle välttämättömän raitisilman saantia ja voi pahimmillaan estää sen saamisen kokonaan. Mikäli hallittu tuloilmanotto venttiilin kautta ei enää onnistu, poiston imu vetää korvausilmaa hallitsemattomasti ja suodattamattomana sieltä mistä se sitä saa, esim. rakenneliitosten tai postiluukun kautta. Tukkeentunut suodatin vaikuttaa myös koko tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen ja voi pahimmillaan lisätä rakennuksen käyttökustannuksia. Kaikki edellä mainitut ovat tärkeitä syitä seurata suodatinten ilmanläpäisykykyä ja suodatuksen hiukkaskertymää säännöllisesti. Huoltoväli suodattimille on liian pitkä, jos tukkeentumat aiheuttavat ongelmia sisäilmaan.

Ari Häkkisen suositus perustason korvausilmaratkaisuksi täysin painovoimaiseen taloon on VS-korvausilmaventtiili ja ilmansuodattimeksi allergeenisuodatin. Koneellisen poiston kohteisiin valintana on Biobe Airmax. ”Siinä on hyvät ilmamäärät ja se on edullinen sekä nopea asentaa. Asukkaat arvostavat myös huollon helppoutta, sillä suodatin on helppo vaihtaa ja se onnistuu myös itse”, hän perustelee valintaansa. ”Kentälle, niin IV-suunnittelijoille, isännöitsijöille kuin rakennusliikkeille tarvitaankin jatkuvasti tietoa uudenlaisista ratkaisuista. Täällä Kuopion alueella asuinkerrostalojen ilmavaihtoon lisätään muita suuria lähikaupunkeja huomattavasti ahkerammin poistoja, jolloin samalla saatetaan myös tuloilmapuolen asiat kuntoon”, toteaa Häkkinen.

Allergiaoireilua voi myös ennaltaehkäistä

Siitepölykausi on paljon yleisesti luultua pidempi. Suomessa se alkaa Baltiasta kantautuvilla allergiaoireiden aiheuttajilla. Kotoisilla allergisoivilla kukkijoilla puista pensaisiin ja heiniin siitepölykausi kestää maaliskuusta ensimmäisiin yöpakkasiin, milloin puhtaan tuloilman tärkeys korostuu erityisesti. Pelkästään siitepölyltä suodatettavaa siis riittää lähes koko vuodeksi.

Oloa helpottavien antihistamiinien tarve vähenee, kun estetään allergeenien pääsy ihmisen lähelle. Tämä tapahtuu rakennetussa ympäristössä helpoiten tuloilmaa suodattamalla. Ulkoilmassa oleiluun ennaltaehkäisyksi toimiva vaihtoehto on siitepölyverkko, jollaisia käytetään terasseilla hyönteisverkkojen tapaan.

Asumisterveyden kannalta tärkeimmät suodatinten huoltoajat ovat kevättalvi ennen siitepölykauden alkua ja myöhäissyksy siitepölykauden päätyttyä. Hankalina siitepölyvuosina suodattimet menevät vaihtoon useamman kerran myös kauden aikana. Vaikka epäpuhtauksien ja allergeenien sietokyky vaihtelee suuresti, paras lopputulos saadaan kaikkien asumisterveyttä vaalien, silloin kun herkinkin on tyytyväinen tuloilman suodatustulokseen. Siksi suodatinten vaihtotiheyden kriteerinä tulisi ennemminkin käyttää suodatimien epäpuhtautta ja siitä johtuvaa ilman läpäisemättömyyttä kuin tiettyä huoltokertamäärää vuodessa.

11

Kaikki alkaa korvausilmasta

Kiinteistön ilmanvaihto on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Se alkaa asunnossa raikkaan tulo- eli korvausilman saannista, jatkuu tiloista toiseen siirtoilmareittinä ja päättyy käytettynä poistoventtiilien kautta takaisin ulos. Ilmanvaihdonkierron tulee olla jatkuvaa, jotta hengitysilma pysyy asumisturvallisena. Jos korvausilman saannista ei ole huolehdittu, sitä ei välttämättä saada riittävästi eikä huoneilma vaihdu riittävän tehokkaasti.

Rakennuksistamme useamman vuosikymmenen rakennuskanta on ollut alunperin painovoimainen, sillä koneellinen poistoilmanvaihto rantautui suomalaiseen rakentamiseen vasta 1960-luvulla. Kahtena seuraavana vuosikymmenenä valmistui yhteensä lähes miljoona asuntoa. Hallittu tulo- ja poistoilmavaihto tuli asuinkiinteistöihin vasta 2000-luvun lopulla.

Tyypillisin taloyhtiöremontti on koneellisella poistoilmavaihdolla varustetun talon poistoilmapumpun vaihto ja vanhojen ikkunoiden korvaaminen korvausilmaventtiileillä varustetuilla ikkunoilla. Venttiilien asennus ei edellytä uusia ikkunoita, sillä korvausilmaventtiilit voidaan jälkiasentaa myös olemassa oleviin ikkunoihin.

Kohteissa, joissa talon ulkovaipan rakennetta (lisäeristys) ja ilmanvaihtojärjestelmää muutetaan alkuperäisestä, muuttuu myös talon rakennustekninen fysiologia. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi myös ilmanvaihto on kokonaisuudessaan suunniteltava hallituiksi ilmareiteiksi ja mitoitettava uudelleen siten, jotta lopputuloksena saadaan toimiva ilmanvaihto ja riittävästi korvausilmaa.

Jos tuloilmanottoa ei suunnitella oikein ja toteuteta hallitusti korvausilmaventtiileillä, poistoilmapumppu imee raitisilmaa koneellisen poiston kohteissa asuntoihin sieltä mistä se sitä helpoiten saa. Ilman venttiilejä helpoimmat reitit ovat ovien ja ikkunoiden seinäliitokset, seinänurkat, viemärit ja porraskäytävista reitin sisälle tarjoavat postiluukut, joista mukana seuraavat veto, hajut ja rakenteiden epäpuhtaudet.

Toimivan ilmanvaihdon suunnittelu on asiantuntijatyötä. Ilmanvaihdon suunnittelijat osaavat mitoittaa tarvittavat tuloilmaventtiilit suhteessa poistoilmanvaihtoon, jolloin ei aiheudu esimerkiksi ilman alipaineesta syntyviä ongelmia.

Visit Us On FacebookVisit Us On InstagramVisit Us On LinkedinVisit Us On Youtube