0
Items : 0
Subtotal : 0,00 
View CartCheck Out

Hallittu tuloilmareitti tuloilmaikkunalla

Scancerco / Jutturuutu / Hallittu tuloilmareitti tuloilmaikkunalla

Hallittu korvausilmareitti tuloilmaikkunalla

11
Tuloilmaikkuna talvi- ja kesäasennossa

Korjaus- ja uudisrakentamiseen kehitetty tuloilmaikkuna hoitaa rakennuksen raitisilman sisäänjohtamisen koneellisen poiston järjestelmällä. Ikkunatyyppi tuo poistoilmanvaihtojärjestelmän toimivuuteen erityispiirteitä, joilla toteutus on joissakin tapauksissa kilpailukykyinen vaihtoehto koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon kanssa. Ulkoilman sisäänjohtaminen ja integrointi ikkunaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertaistettu ratkaisu korjausrakentamisessa erityisesti, kun se yhdistetään ikkuna- ja ilmanvaihtosaneeraukseen.

Tuloilmaikkunaa käytetään yhdessä koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Koneellisesti poistettavan ilman tilalle virtaa tuloilmaikkunoiden kautta raitista korvausilmaa. Huoneessa tarvitaan lämmitysjärjestelmä, jolla kompensoidaan rakenteiden ja ilmanvaihdon lämpöhäviöt. Lämmitysjärjestelmänä on tavallisesti vesikiertoinen patteri, suoran sähkölämmityksen patteri, lattialämmitys tai kattolämmitys.

Tuloilmaikkunoita ja on käytetty monissa rakennuksissa tavoitteena parantaa rakenteella saavutettavaa energiatehokkuutta ja viihtyisyyttä. Aikaisemmin pääasiallinen tarkoitus oli parantaa energiatehokkuutta, nykyisin perusteluna on myös järjestää hallittu tuloilmareitti ikkunan yhteyteen. Tuloilmaikkuna onkin yksinkertainen ratkaisu raitisilman sisään johtamiseen, kun peruskorjataan koneellisen poistoilmanvaihdon järjestelmiä tai muutetaan painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmiä koneellisen poiston järjestelmiksi.

Tuloilmaikkunan ja koneellisen poiston järjestelmässä ei voida samalla tavalla siirtää lämpötehoa poistoilmasta tuloilmaan kuin koneellisen tulo-poiston järjestelmässä. Toisaalta ikkunan lämpöhäviöstä saadaan osa talteen tuloilmaan, ja auringonsäteily lämmittää tuloilmaa osan vuodesta. Tuloilmaikkunan kanssa voidaan lämmöntalteenotossa käyttää poistoilmalämpöpumppua.

ThermoMax M -venttiiliin toimintamekanismi tuloilmaikkunassa

11
 
Tuloilmaikkuna on yksinkertainen ratkaisu raitisilman sisään johtamiseen, silloin kun peruskorjataan koneellisen poistoilmanvaihdon järjestelmiä tai muutetaan painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmiä koneellisen poiston järjestelmiksi.

Tuloilmaikkunan toimintaperiaate

Tuloilmaikkunan toimintaperiaate on yksinkertainen: ulkoilma johdetaan ikkunan puitteiden väliseen tilaan ja sieltä edelleen huoneilmaan ikkunan sisäkarmin läpi. Rakenteeseen johdettava ulkoilma voidaan suodattaa, jolloin tuloilman puhtausvaatimukset voidaan toteuttaa ja ikkuna myös pysyy puhtaampana. Ääneneristävyys on tuloilmaikkunoissa yleensä hyvin huomioitu. Tuloilmaikkunaventtiilissä on ilman takaisinpäin virtauksen estävä rakenne, joka avautuu kun huonetila on riittävästi alipaineinen. Hetkellisen ylipaineen tilanteessa virtausreitti sulkeutuu. Ilmavirran kulkiessa rakenteen läpi se lämpenee ja lämpöä otetaan myös talteen ilmavirtaan ikkunan omista lämpöhäviöistä. Lisäksi ikkunaan kohdistuva auringonsäteily lämmittää tuloilmaa.

Tuloilmasuihku ohjataan huonetilassa tyypillisesti kattoa kohti, jottei oleskeluvyöhykkeelle synny vetoa. Tuloilman lämpötilan nousun määrä riippuu ikkunan rakenteesta, ilmavirrasta, ulko- ja sisälämpötilasta sekä ilmavirran kulkemasta matkasta ikkunoiden välitilassa ja siellä viipymästä ajasta. Tästä syystä on perusteltua johtaa ikkunan väliin tuleva ilmavirta ikkunan yläosasta, josta kylmä ilma putoaa ikkunan välitilassa ensin alas ja lämmettyään kohoaa ylös kohti huonetilaan johtavaa yhdettä.

11

Tuloilmaikkunan energiatehokkuuteen vaikuttavat mm. seuraavat tekijät:

Ilmavirta

Mitä suurempi ilmavirta rakenteen läpi otetaan huonetilaan, sitä vähemmän ilmavirta lämpenee. Toisaalta taas ilmavirran mukana siirtyvä lämpövirta kasvaa eli häviötä otetaan enemmän talteen. Tämä siirtyvä lämpövirta on johtunut sisemmän lasin ja puitteen kautta (ja on siis lämpöhäviötä huonetilasta). Lämmityskaudella tuloilmavirtaa ei kuitenkaan kannata kasvattaa suuremmaksi kuin tilan raitisilman tarve edellyttää, koska häviöt eivät yleensä riitä esilämmittämään tuloilmaa riittävästi.

Ilman kulkureitit

Ilman virtausreittien suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi ikkunan energiatehokkuuteen. Sisäänvirtausaukon sijainnilla, muotoilulla ja pinta-alalla vaikutetaan paikallisiin ilmavirran nopeuksiin ja ilmavirran pyörteisyyteen. Ilmavirtauksen muoto taas vaikuttaa voimakkaasti lämmönsiirtymisen tehokkuuteen.

Ikkunan pinta-ala

Ikkunan pinta-alan kasvattaminen yleensä suurentaa ilmavirran lämpenemissuhdetta, koska ilmavirran kulkema matka kasvaa ja lämpöä luovuttavan pinnan ala kasvaa.

Ikkunan muoto

Ikkunan muoto ja virtausreittien sijainti vaikuttavat ilmavirran kulkemaan matkaan ja siksi ne vaikuttavat myös lämpenemissuhteeseen

Sisäpuitteen lämmöneristävyys

Sisäpuitteen lämmöneristävyys (puiteosa ja lasiosa) vaikuttaa lämpöhäviön suuruuteen (häviö sisäpuitteen läpi huonetilasta ulospäin) ja siten myös tuloilman esilämpenemiseen rakenteessa. Mitä huonompi on sisäpuitteen lämmöneristävyys, sitä paremmin ilma esilämpenee rakenteessa. Toisaalta taas mitä huonompi on sisäpuitteen lämmöneristävyys, sitä alhaisempi on myös ikkunan sisäpinnan lämpötila.

Sisäpuitteen lasiosan lämmöneristävyyteen voidaan vaikuttaa lasien lukumäärällä (yleensä 1 tai 2), lasien emissiviteetillä, lasien välisellä etäisyydelläja eristyslasin täytekaasulla (mikäli käytetään eristyslasia sisäpuitteessa).

Ulkopuitteen lämmöneristävyys

Ulkopuitteen lämmöneristävyys vaikuttaa  ilman esilämpenemiseen rakenteessa. Mitä huonompi on ulkopuitteen lämmöneristävyys, sitä vähemmän ilma lämpenee rakenteessa.

Valoaukon suhde kokonaispinta-alaan

Koska yleensä valoaukon ja karmi-puiteosan lämmöneristävyydet ovat erilaiset, näiden suhteelliset osuudet vaikuttavat ilman lämpenemisen tehokkuuteen rakenteessa.

Tuloilmaikkuna on osa rakennuksen virtausverkostoa. Osa rakennuksen virtausverkostoa on suunniteltua ja hallittua (kanavistot, venttiilit, puhaltimet, säätöelimet). Osa verkostosta on kuitenkin hallitsematonta tai huonosti hallittavissa. Rakennuksen vaippa voidaan ajatella osaksi virtausverkostoa. Täysin tiivis rakennuksen vaippa olisi hallitun ilmanvaihdon kannalta optimaalinen ratkaisu.

Lähde: VTT tiedote 2329
Ismo Heimonen & Kari Hemmilä: Tuloilmaikkunan energiatehokkuus

Tuloilmaikkunassa äänenvaimennin on vakiona ja toimii osana ilmanohjausta.

Vaihtosuodattimet ja asennuspalvelu

Biobe-vaihtosuodatinpalvelu

Biobe vaihtosuodatinpalvelu on venttiilivalmistajan palvelumuoto, jonka kautta asukkaat, osakkaat, taloyhtiöt ja huoltoliikkeet voivat tilata vaihtosuodattimia Suomen yleisimpiin korvausilmaventtiileihin — kerta- tai kestotilauksena, oman valinnan mukaan.

Tilaukset ja tiedustelut

Kysy myös venttiilien asennuspalvelusta tai suodatinten vaihtotyöstä. 

11
11

Ahola Mia

Asiakaspalvelu
Asiakastoimiala: rakennuskannan ylläpidon toimijat

FIN, ENG
11

Konnos Kim

Myynti- ja asiakaspalvelu
Asiakastoimiala: rakennustuote- ja talonrakennusteollisuus

FIN
11

Sartopuro Päivi

Myynti- ja asiakaspalvelu
Asiakastoimiala: vähittäis- ja tukkukaupat (jälleenmyynti)
Asiakaslaskutus

FIN, ENG
Visit Us On FacebookVisit Us On InstagramVisit Us On LinkedinVisit Us On Youtube