Ympäristöministeriön rakennusten ilmavaihto-ohjeiden (2010) mukaan ilmavirtojen ohjearvot asuintiloissa voidaan mitoittaa joko henkilömäärän mukaan (6 l/s/hlö) tai asunnon koon mukaan (0,35 l/s/m²). Yleensä tuloilmavirran tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 l/s neliömetriä kohden, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa jonka vapaa korkeus on 2,5 metriä.
Ihminen ei yleensä huomioi sisäilmaa kun huoneistossa on riittävä ilmanvaihto, mutta jos se olennaisesti huononee, voidaan siihen reagoida. Yleisimmät oireet ovat mm. päänsärkynä ja hengityselinten ongelmina. Hyvän sisäilman happipitoisuuden tulee olla riittävä, jotta ihmisen aineenvaihdunnan tuottama hiilidioksidipitoisuus ei kohoa terveydensuojalain raja-arvoa 2700 mg/m³
Hallittu ilmanvaihto edellyttää koko ilmanvaihtojärjestelmän säätämistä ja puhdistamista, jonka tekevät ilmanvaihtoalan ammattilaiset. Ilmanvaihtokanavien puhdistus kannattaa hoitaa säännöllisesti 5-10 vuoden välein niihin kerääntyvän pölyn ja muiden ulkoilman epäpuhtauksien takia. Epäpuhtaat ilmanvaihtokanavat aiheuttavat terveysriskin lisäksi myös paloturvallisuusriskin.
Ilmanvaihto on aina säädettävä ilmanvaihtosuunnitelman mukaisesti mm. ikkunaremontin jälkeen. Oikein tehdyillä säädöillä varmistetaan paitsi rakennuksen jokaisen huoneen hyvä ilmanvaihto, myös sen oikeat tulo- ja poistoilmavirrat.
ulkoilmavirta (min. 0,35 l/s/m²) x huoneistoneliöt = ilmantarve
ilmantarve ÷ venttiilin ilmamäärä = tarvittava venttiilien määrä
Kannattaa huomioida, että jos tuloilmaventtiileitä on liian vähän, ilma tulee niistä liian kovalla paineella ja aiheuttaa vedon tunnetta. Suurempi venttiilien määrä tasoittaa merkittävästi ilmavirtaa.
l/s | kpl |
5,5 | 4,48 |
6,0 | 4,11 |
6,5 | 3,79 |
7,0 | 3,52 |
7,5 | 3,29 |
8,0 | 3,08 |
8,5 | 2,90 |
Rakennusten ilmavirtojen ohjearvojen mukaisia ilmamääriä eri huonekokoihin:
Ulkoilmavirran (RakM 2010, D2) minimi ohjearvo on 0,35 l/s/m². Taulukossa ovat arvot myös 0,5 l/s/m² ilmavirran määrällä.
Neliöt | Ilmamäärät | l/s/m2 |
m2 | 0,35 | 0,50 |
8 | 2,80 l | 4,00 l |
9 | 3,15 l | 4,50 l |
10 | 3,50 l | 5,00 l |
11 | 3,85 l | 5,50 l |
12 | 4,20 l | 6,00 l |
13 | 4,55 l | 6,50 l |
14 | 4,90 l | 7,00 l |
15 | 5,25 l | 7,50 l |
16 | 5,60 l | 8,00 l |
17 | 5,95 l | 8,50 l |
18 | 6,30 l | 9,00 l |
19 | 6,65 l | 9,50 l |
20 | 7,00 l | 10,00 l |
21 | 7,35 l | 10,50 l |
22 | 7,70 l | 11,00 l |
23 | 8,05 l | 11,50 l |
24 | 8,40 l | 12,00 l |
25 | 8,75 l | 12,50 l |
Raitista korvausilmaa saadaan asuntoon useilla eri tavoilla. Koneellisessa ilmanvaihdossa ilma otetaan joko
Asunnoissa, joihin ei ole asennettu tuloilmaventtiileitä virtaa korvausilma hallitsemattomasti rakenteiden vuotokohdista tuoden epäpuhtauksia sisätilaan. Vuotokohdista ulkoilma virtaa esim. listojen alta, postiluukusta, nurkista, putkistosta ja ovien ja ikkunoiden huonosti eristetyistä tilkeraoista.
Yleistä on myös, että korvausilma kulkee väärään suuntaan poistoilmakanavistossa, jolloin naapurihuoneistojen tuoksut kulkeutuvat asunnosta toiseen.
Aseta sanomalehtiarkki poistoilmaventtiilin suulle niin, että se peittyy. Arkki pysyy kiinni venttiilissä, mikäli imua on tarpeeksi. Mikäli paperi irtoaa, tuuleta hetki ja kokeile uudestaan. Jos paperi pysyy nyt paikoillaan, se viestii siitä, että tuloilman määrä ei normaalisti ole riittävä. Koska ilmanvaihdon on oltava jatkuvaa, ei tuuletuksella voida korvata hallittua korvausilman saantia.
Asumisterveydestä puhuttaessa tulee muistaa myös työpaikat ja muut toimipaikat, joissa yhtälailla tulee huolehtia terveellisestä sisäilmasta, koska vietämme työssä kolmasosan arkipäivistämme. On myös tärkeää huomioida, että nukumme kolmasosan vuorokaudesta eli lähes 3000 tuntia vuodessa, joten ei ole merkityksetöntä, millaista ilmaa hengitämme nukkuessamme.
Ilmanvaihdon toiminta perustuu paine-eroihin, jossa ilma virtaa suuremmasta paineesta pienempään. Paine-ero voidaan saada aikaan lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto) tai poistopuhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto). Poistoilmanvaihdon toteutuksessa on tärkeää järjestää hallittu korvausilman sisäänotto tuloilmaventtiilien avulla.
Ilmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon suodatettua raitista korvausilmaa oleskelutiloihin sijoitettujen tuloilmaventtiilien avulla. Ikkunatuuletusta tulee pitää vain keinona tehostaa ilmanvaihtoa hetkellisesti. Tuloilmaventtiileistä käytetään myös nimityksiä korvausilma- ja raitisilmaventtiili.
Poistoilmanvaihdolla huolehditaan käytetyn ilman ulos johtaminen huoneistosta keittiön, wc:n ja kylpyhuoneen kautta. Hallitussa ilmanvaihdossa on huolehdittu sekä tulo- että poistoilmanvaihdosta siten, että samassa tilassa ei ole sekä tulo- ja poistoilmanvaihtoa (poikkeuksena sauna).
Rakennuksessa syntyy jatkuvasti epäpuhtauksia, joten ilmanvaihdon on oltava aina päällä. Sen lisäksi, että jatkuvasti päällä oleva ilmavaihto takaa hyvän sisäilman, on se myös energiataloudellisin vaihtoehto sen toteuttamiseen. Rakennuksen vaipan tiiveys vaikuttaa myös ilmanvaihdon toimintaan ja se on keskeinen rakenteiden kosteuden siirtoon vaikuttava tekijä.
Tuloilmaventtiilit sijoitetaan kaikkiin oleskelutiloihin, joissa ei ole poistoilmaventtiileitä. Tyypillisiä tiloja ovat makuu- ja olohuoneet, joissa tuloilmaventtiilit sijoitetaan joko ikkunan yläosaan tai oven yläpuolelle. Venttiilit sijoitetaan mahdollisimman korkealle, jotta kylmä ilma ehtii sekoittua huoneilmaan ja lämmetä ennen laskeutumistaan.
Biobe-vaihtosuodattimet markkinoiden yleisimpiin venttiilimerkkeihin ja malleihin.
Meiltä voivat niin kiinteistöjen osakkaat ja asukkaat kuin ylläpidon toimijat, kuten taloyhtiöt, huoltoliikkeet ja isännöitsijät tilata vaihtosuodattimia yleisimpiin korvausilma- ja tuloilmaikkunaventtiileihin.