Lisävarusteiden hankinta syksyllä 2011 asennettuihin kattoikkunoihin johti vierailulle kauniiseen Hämeeseen. Oli mielenkiintoista nähdä mitä ikkunoille kuului nyt ja kuulla millaisia käyttökokemuksia oli saatu ja mitä niistä opittuna olisi tehty nyt toisin.
Mökkitieltä pihaan noustessa katse kiinnittyi ensimmäiseksi mökin huopakatolla oleviin kahteen kattoikkunaan. Ikkunan antrasiitin harmaa väritys istui kauniisti mustaan kattoon. Ikkunoiden sivuilla ja alla oleva peitepellitys limittyi siististi palahuopakatteen kanssa.
Rintamamiestalon omistajille yläkerran pimeät huonetilat olivat tuttu ilmiö ja siksi heidän vapaa-ajan asunnon yläkerrassa haluttiin kiinnittää huomiota erityisesti luonnonvalon saantiin. Pohjois-eteläsuuntaan antavien päätyseinäikkunoiden lisäksi päädyttiin lapekaton kattoikkunoihin, jotta valoa saadaan joka ilmansuunnasta. Luonnonvalon lisäksi kattoikkunat toimivat tuuletusikkunoina ja avaavat ympäröivät maisemat myös yläkertalaisten ihasteltaviksi.
Yläkertaan kavuttaessa vierailija ei päädykään totutusti hämärään vinttiin vaan luonnonvaloa tulvivaan, avoimeen huonetilaan. Itse asennetut kolme kattoikkunaa yläkerran lapekatoissa toivat runsaasti luonnonvaloa avoimeen pohjaratkaisuun. Viimeistelyyn oli myös selvästi satsattu: ikkunoiden kattoliitosten ulkonäkö oli minimalistinen ja saumat olivat kestäneet erinomaisesti aikaa. Sama viimeistelytarkkuus oli viety myös muihin katon ja seinän rakenneliitoksiin eikä peitelistoja ollut lainkaan.
Roto-kattoikkuna koostuu:
● ikkunayksiköstä sisältäen sisäpuolen höyrynsulun
● liitospellistä ikkunan ja katon välille
● asennussarjasta (aluskate)
Lisäksi kattoikkunaan voidaan valita erilaisia lisävarusteita.
Katon, kuten kattoikkunoidenkin tärkein rakennekerros on aluskate. Aluskatteen tiivis kalvokerros ei läpäise vettä. Vesikatteen ja lämmöneristeen väliin asennettavan aluskatteen tehtävänä on suojata kattorakenteita erityisesti ulkoa tulevalta kosteudelta. Kattoikkunan ympärille asennettava aluskate liitetään tiiviiksi osaksi varsinaisen katon aluskatetta. Huolella ja tiiviisti tehty liitos katon ja kattoikkunan välillä suojaa vuotovahingoilta.
Valtaosa vesikatteista ei ole itsessään 100% vedenpitäviä (esim. kattotiilet, bitumikermit). Myös kondensiovesi aiheuttaa ongelmia ilman aluskatetta. Suomen sääoloissa aluskate onkin välttämätön kerros katon rakennetta.
Yläkerrassa valo ja varjo liikkuvat auringon kulun ja tulokulman mukaan ja leikkivät vuorollaan erilaisilla pinnoilla. Ikkunat oli sijoitettu melko korkealle lattiasta, jotta luonnonvalo lankeaisi mahdollisimman laajalle alalle. Yläpohjan PIR-eristekerros pitää ikkunapielet miellyttävän matalina, jolloin kattoikkunoista sisään tuleva luonnonvalo tulee myös viistosti hyvin huonetilaan eikä pysähdy paksuihin ikkunapieliin. Yllättäen lapekaton kolme kattoikkunaa, yhdessä päätyseinien ikkunoiden kanssa, päihittävät mennen tullen alakerran katetun terassin alta luonnonvalon ottavien suurien maisemaikkunoiden valotehon. Ikkunapinta-alan kasvattaminen ei siis välttämättä olekaan paras ratkaisu luonnonvalon maksimoimiseen.
Kattoikkunan energiatehokkuuteen vaikutetaan sekä valitulla lasituksella että sisäpuolisella eristyskehyksellä. Suomessa myymme ensisijaisesti eristyskehyksellä (WD) varustettua kattoikkunaa. Kohteisiin, joihin ei tarvita erinomaista eristävyyttä ikkunaksi voi valita myös eristyskehyksettömän ikkunan. Lisävarusteena on saatavilla myös ulkopuolinen EPS-eristyskehys.
Ikkunatyypiksi valittiin aikoinaan yläsaranoitu kattoikkuna keskisaranoidun sijaan, koska ikkunan auki ollessa lasielementti haluttiin avautuvan pään yläpuolelle eikä silmien tasolle näkymäesteeksi. Vaikka ikkunaa ei jatkuvasti availlakaan, on mukavampaa nähdä ympäröivä maisema näkökentässään ikkunaelementin sijaan. Kattoikkuna hoitaa paitsi luonnonvalotehtävää, myös tuuletustehtävää. Alareunaan sijoitettu monitoimipainike ohjaa ikkunan käyttöasentoja: mikrotuuletuksen kaksi asentoa, yläsaranasta avattu, yläkolmanneksesta avattu ja pesuasento. Mikrotuuletuksessa ikkuna on alareunastaan hivenen rakosellaan, sateen pääsemättä huonetilaan. Mikrotuuletus on aktiivisessa käytössä mm. mökkiä läpituuletettaessa.
Kattoikkunoiksi valikoitui aikoinaan puhtaan valkoinen pvc-profiili valkoiseksi maalatun puurungon sijaan. Alun epäröinti materiaalin suhteen on muuttunut pelkäksi tyytyväisyydeksi, sillä pvc-pinta on osoittautunut todella helppohoitoiseksi ja sävy on pysynyt puhtaan valkoisena.
Ikkunatyyppinä on yläsaranoitu Roto Designo R8 K ja ikkunat ovat kokoa 74×160 cm. Lasitukseksi valittiin paras mahdollinen (Uw 0,74) AquaClean-pinnoitteella, koska itse mökkikin oli matalaenergiatasoinen. AquaClean-pinnoitteen ansiosta ikkunat oli pesty ensimmäistä kertaa tälle kesälle ulkoa sitten niiden asennuksen.
Roton kattoikkunoita valmistetaan sekä sisäpuolisella eristyskehyksellä (WD) että ilman. Suomen sääoloihin suosittelemme kattoikkunaa WD-kehyksellä. Eristyskehys lisää ikkunan energiatehokkuutta 15 %.
Ikkunan eristävyyttä kuvataan U-arvolla. Ug kertoo pelkän lasituselementin (g=glass) ja Uw koko ikkunan (w=window) lämmönläpäisevyydestä. Ikkunan eristävyyttä tarkasteltaessa tuleekin silmäillä nimenomaan Uw-arvoa. Mitä pienempi U-luku, sitä eristävämpi ja energiatehokkaampi ikkuna.
Kattoikkunan tärkein tehtävä on luonnonvalon saaminen pimeisiin tiloihin ja ullakkokerroksiin. Lisäksi kattoikkuna on mainio kanava ilmanvaihtoon sekä avattuna että mikrotuuletusasennoisssa.
Kattoikkunan koolla, sijoittelulla ja määrällä vaikutetaan valon määrään. Ikkunan muodolla ja sijainnilla avataan myös näkymiä ympäröivään maisemaan. Vaikka käytetyin ratkaisu on mitoittaa kattoikkuna kattovasojen väliin, ei kattorakenne rajoita ikkunakoon valintaa.
Ulko- ja sisäpuolisilla lisävarusteilla kattoikkunan käytettävyyttä ja ominaisuuksia voidaan täydentää omien mieltymysten mukaisiksi. Esimerkiksi rulla-, säle-, laskos- ja pimennysverhot tuovat hämäryyttä yöttömässä yössä huonosti nukkujille.
Kattoikkunoihin tyytyväiset asukkaat halusivat nyt ikkunoihinsa verhot, koska kesäaikaan toisella on ajoittain vaikeuksia saada unta liian valoisuuden vuoksi. Lukuisista verhovaihtoehdoista ja kuoseista päädyttiin lopulta valkoisiin rullaverhoihin, joissa verhot voi pysäyttää haluamaansa kohtaan. Myös pimennysverhoja harkittiin vaihtoehtona, mutta luonnonvalon haluttiin kuitenkin hivenen siilautuvan verhokankaan lävitse verhojen ollessa suljettuina.
Ennen verhojen asennusta ikkunat kuitenkin pestiin molemmin puolin puhtaiksi. Verhojen asennuksen lopputuloksena luonnonvalon kirkkain hehku jätettiin suljetun rullaverhon taakse, mutta ikkuna hivenen raolleen. Ohutluominen nukkujakin vaikutti tyytyväiseltä uusiin rullaverhoihinsa laskeutuessamme alakertaan kahville.
Ikkunat pestiin ensi kertaa sitten asentamisen, sillä ulkopuolen sade ja lumi on huuhtonut hyvin siitepölyn ja muun lian AquaClean-pinnoitetulta lasilta. Ikkunan peseminen on helppoa, sillä ulkopuoli puhdistuu kätevästi huonetilasta käsin ikkuna ympärikippaamalla.
Kysymyksen esitettyäni asukkaat katsovat toisiaan etsien vastausta kysymykseen. Hetken emmittyään toinen toteaa, että ehkä sijoittaisi ikkunat hivenen alemmaksi, jotta myös lapset näkevät ulos ilman jakkaraa, vaikkakin silloin luonnonvaloton ala hieman vähenee. Myös kahden kattoikkunan sijoittamista vierekkäin kattotuolien väliin toteutetun kolmen erillisen sijaan pohdittiin myönteisenä vaihtoehtona. Ja ne verhot – onneksi ne voi tilata myös myöhemmin.
Rakennusaikaiset kuvat: kohteen omistajat
Toteutuksessa yläpohjaa eristekerroksineen ei laskettu alas sisäkatoksi, vaan tila avattiin aina kurkihirteen saakka. Lappeet ja seinät on eristetty aluminoidulla PIR-eristeellä ja viimeistelypintana katossa on maalattu kipsilevy ja seinissä 28 mm hirsipaneeli. Huonetilan korkeus korkeimmillaan on 3,3 metriä ja seinän korkeus lappeiden alla 90 cm. Lattia-ala on 50 m2. Lattiasta alareunan viisteeseen on metri ja ikkunoiden alareunaan 1,3 metriä. Viistetty alamyygi päästää asukkaan lähemmäksi ikkunaa, avartaa entisestään valoaukkoa ja suurentaa hieman myös valokeilaa.
Koska kattoikkunat valittiin ensisijaisesti luonnonvalon lisäämiseksi yläkertaan, päädyttiin mahdollisimman korkeisiin ikkunoihin. Katto oli toteutettu kattopalkeilla ja niiden välistys ohjasi ikkunan leveyttä. Joskin lisärakenteilla myös leveämpi ikkuna olisi ollut mahdollista toteuttaa. Ikkunakooksi valittiin 740×1600 mm. Kattoikkunaa kiertävä eristyskehys lisää ikkunan mittoja 3,5 cm kantilleen, mikä tuli huomioida ikkunaa varten tarvittavan aukon koossa.
Omien mieltymysten lisäksi myös rakentamismääräykset ohjeistavat omalta osaltaan oikean tuotteen valinnassa.
Uudiskohteissa lämpimän, erityisen lämpimän tai jäähdytettävän kylmän tilan ikkunoiden, kattoikkunoiden ja ovien lämmönläpäisykertoimen (U) vertailuarvo on (RakM D3 mukaisesti) on minimissään 1,0 W/m2K ja vastaava arvo puolilämpimään tilaan on 1,4 W/m2K