Ennaltaehkäise allergiaoireilua – huolehdi tuloilman puhtaudesta

Vietämme sisäilmastossa 2/3 arjestamme

Rakennukset ovat olennainen toimintaympäristömme koko elämämme ajan. Valtaosa meistä viettää siellä ajastaan vähintään yhden kolmanneksen nukkuen ja toisen töitä tehden. Ei ole yhdentekevää, millaista sisäilmaa hengitämme.

Voimme myös itse huolehtia hengittämämme sisäilman laadusta. Käyttämissämme tiloissa, niin kotona kuin työssä, tulee lähtökohtaisesti huolehtia ilmanvaihdon oikeasta toteutuksesta ja riittävästä korvausilman saannista sekä erityisesti sen puhtaudesta. Hallittu korvausilmanotto ilmavaihtoventtiilien kautta ei vielä riitä, sillä ulkoa tuleva ilma tulee vielä suodattaa ilman epäpuhtauksista, kuten roskista ja siitepölystä. Ilman suodatinta oleva korvausilmaventtiili tuo tulleessaan allergeenit ja muut epäpuhtaudet hengitysilmaamme ja epäpuhtauksista tukkeentunut suodatin toimii huonosti tai ei enää lainkaan. Venttiilien ja suodattimien huoltamisesta tulisikin huolehtia oman asumisterveyden nimissä vähintään kerran, mieluiten kahdesti vuodessa.

Suodatuksen ehdollisuus ja huoltovastuunjako – syyt sisäilman laatuongelmiin?

Ympäristöministeriön asetus Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2-osiossa sisältää määräyksiä ja ohjeita rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Asetuksessa määrätään oleskelutiloihin johdettavan ulkoilmavirtaa, jolla taataan käytön aikana terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu. Tuloilman suodatustaso määräytyy sisäilman laadulle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman perusteella. Määräyksessä oleskelutilojen tuloilma on ´yleensä suodatettava´.

Valitettavasti rakentamismääräyksen suodatuksen ehdollisuus heikentää usein sisäilman laadun toteutumista. Merkittävinä syinä huonolle ilmanlaadulle ovat mm. korvausilmaventtiilien tai suodatinten puuttuminen kokonaan, teholtaan riittämätön venttiilisuodatin tai suodattimen huollon laiminlyönti. Tietämättömyys ja välinpitämättömyys edellisistä johtavat liian usein huonoon sisäilmaan ja turhaan allergiaoireiluun. Ratkaisu on yksinkertainen: hallittu ja tasapainoinen tulo- ja poistoilmanvaihto sekä ilman epäpuhtauksien minimointi suodattimilla.

Asunto-osakeyhtiölaki ja kunnossapitovastuu 

Ilmanvaihdon perussäätö on Asunto-osakeyhtiölain kunnossapitovastuun mukaan taloyhtiöllä. IV-laitteet ja niiden säätö tulee olla sellaisella tasolla, että ilmanvaihto täyttää voimassa olevat määräykset ja ilmanvaihto jakaantuu mahdollisimman tasaisesti huoneistojen kesken. Taloyhtiön vastuulla ovat esim. talon katolla sijaitsevat huippuimurit ja ilmanvaihtokanavien ja hormien puhdistus. Myös huonetilassa olevien poisto- ja tuloilmaventtiilien säätö, korjaus ja uusiminen ovat taloyhtiön vastuulla.

Asuntokannastamme merkittävä osa on asunto-osakkeita, suuri osa vuokralaisten käyttäminä. Toimitilat muodostavat toisen vuokralaisten kansoittaman rakennuskannan. Vuokralaisten intressit eivät yleensä kohdistu tiloissa olevien rakennusteknisten laitteiden huoltamiseen. Myös asuntosijoittajien ja vuokralla-asuvien tai toimitilavuokraajien kiinnostus ilmanvaihtolaitteiden huoltamiseen ja tuloilman suodattamiseen on valitettavan vähäistä.

Toimitiloissa ilmanvaihdon tekniikasta huolehtiminen onkin yleensä ulkoistettu huoltoyrityksille, mutta kuka huolehtii ja vastaa asukas- ja toimitilavuokralaisten ilmavaihtolaitteiden suodatinten huollosta?

Valitettavan usein sisäilman laatuongelmia aiheuttaa juuri se, että asunto-osakeyhtiölain mukaan venttiilisuodatinten huolto on kunnossapitovastuunjaon mukaan lähtökohtaisesti osakkaan vastuulla – ellei taloyhtiössä toisin ole sovittu. Joidenkin onneksi on myös taloyhtiöitä, joissa huolehditaan keskitetysti ja säännöllisesti kaikkien asukkaiden asumisterveydestä konkreettisella tavalla; sisäilma pidetään puhtaana huolehtimalla korvausilman suodattimista taloyhtiön toimesta.

Sisäilman laatuongelmilta eivät välty omakotiasujatkaan, jos ilmanvaihto ei toimi hallitusti tai sisäilman puhtaudesta ei huolehdita. Kaikilla osapuolilla onkin peiliin katsomisen paikka huoltovastuun osalta – ihan oman henkilökohtaisenkin asumisterveyden näkökulmasta.