Biobe ThermoPlus hyödyntää tuloilmaikkunan lämpöhäviöt talvella tehokkaasti

Biobe ThermoPlus -venttiilissä yhdistyvät linjakas muotoilu, käytettävyys ja helppo asennettavuus.

Kuvista poiketen tuotantomalleissa takaiskuläppä on valkoinen.

Biobe ThermoPlus -venttiiliä varten tarvitaan työstöt ainoastaan ikkunan yläkarmiin. Kesäasennossa ilma ohjataan suoraan huonetilaan. Talviasennossa sisään tuleva ilma esilämmitetään ikkunalasien välissä. ThermoPlus -venttiilissä vakiona oleva takaiskuventtiili reagoi kevyenä herkästi ilmavirtaukseen ja sulkeutuu tiiviisti takaisinvirtaustilanteessa esim. kovan tuulen johdosta. Ilmanvirtaus sisältä ulospäin aiheuttaa ikkunalasin huurtumista ja vedontunnetta. Ikkunan äänenvaimennus säilyy likimain umpinaisen ikkunan tasolla.

Kesä- ja talviasentoa säädetään vaivattomasti venttiilin säätövivulla. Sekä kesä- että talviasennossa ilmamäärät ovat portaattomasti säädettävissä. Venttiilin voi myös sulkea. Biobe ThermoPlus -tuloilmaikkunan venttiilissä on vakiona kesä- ja talviasennoissa erittäin tehokas 3M:n kennomainen elektrostaattinen allergeenisuodatin, joka läpäisee ilmaa tehokkaasti.

ThermoPlus venttiilien suunnittelun lähtökohtana on ollut tuloilmamäärien varioitavuus eri ikkunakokoihin.  Lämmön talteenoton kannalta on tärkeää, että venttiilin ilmamäärä on oikea suhteessa ikkunakokoon. Siksi ThermoPlus -venttiileissä ilmamäärien erot ovat selkeät.

Korvausilmamäärät on mitoitettava paitsi ikkunan maksimaalinen lämmön talteenotto, myös loppukäyttäjän asumisviihtyvyys (mm. vedottomuus, äänettömyys, käytettävyys) huomioiden. Koska tuloilmaikkunan lämpenemissuhde ja vedottomuus paranevat hitaamman tuloilmavirtauksen ja  tehokkaamman esilämmityksen ansiosta on perusteltua käyttää mieluummin useampaa ilmamäärältään alhaisempaa venttiiliä kuin yhtä suuritehoista. Ilmavirtauksen nopeuden hidastuminen vähentää olennaisesti asukkaan aistimaa vedontunnetta.

Biobe ThermoPlus -äänenvaimennin/ilmakanavakasetti eristää ulkoilman ääniä ja ohjaa ilmakiertoa.

Vaihtosuodattimia (allergiasuodatin) voi tilata numerosta 09 7743 270.
Katso myös Biobe vaihtosuodatinpalvelu

Rakenne

Biobe ThermoPlus -venttiili ja ulkosäleikkö valmistetaan säänkestävästä alumiinista. Vaimenninkasetti on valmistettu kylmäsiltaa muodostamattomasta, pakkasen kestävästä muovista. Vaimenninmateriaali on erikoisvalmisteista polyesterihuopaa. Biobe ThermoPlus -venttiiliä saa sekä 400 että 600 mm levyisenä.

Asennus

Biobe ThermoPlus on erittäin helppo asentaa: äänenvaimennuskasetti asennetaan karmin jyrsittyyn aukkoon vaimentimessa olevien suuntanuolien mukaisesti ja venttiili kiinnitetään pinta-asennuksena, ikkunakarmin yläosaan jyrsityn aukon suulle kahdella ruuvilla. Biobe ThermoPlus voidaan myös jälkiasentaa tai käyttää korvausilmaventtiilinä ilman pystytyöstöjä.

Käyttö ja huolto
Kesä- ja talviasennon ilmamääriä säädetään vaivattomasti venttiilin säätövivulla. Venttiili on myös täysin suljettavissa. Suodattimet suositellaan vaihdettaviksi vähintään kerran vuodessa, esimerkiksi keväisin tehtävän ikkunanpesun yhteydessä, avaamalla ikkunapuite ja ottamalla suodatin ulkolasin puoleisesta karmin työstöstä pois. Venttiilin suodatin vaihdetaan avaamalla venttiilin kiinnitysruuvit ja korvaamalla suljinosan taakse sijoitettu suodatin uudella. Suodatinosassa oleva suodatin työnnetään suodatinrajoittimia vasten, jolloin suodattimen ja säätökiskon väliin jää ilmarako. Ilmatilan ansiosta ilma jakautuu koko suodattimen pinta-alalle.

Korvausilmaventtiili-ikkunasta tuloilmaikkunaksi

Karmiventtiili-ikkunat (kaikkien valmistajien mallit) voidaan edullisesti ja helposti muuttaa energiatehokkaiksi tuloilmaikkunoiksi. Muutostyöhön tarvitaan vain pystytyöstöt yläkarmin läpi jo olemassa olevaan 12×400/600 mm vaakatyöstöön sekä Thermo-Plus äänenvaimennin-/ilmakanavakasetti ja -venttiili.

ThermoPlus -venttiili tiivistetysti

• Suomalaisen tuotekehitystyön tulos
• Hyödyntää ikkunan lämpöhäviöitä tehokkaasti
• Kolme säätöasentoa: kesäasennossa raitis ilma tulee suoraan huonetilaan ja talviasennossa se kiertää ja lämpenee ikkunalasien välissä. Venttiilin voi myös täysin sulkea.
• Yksi sisääntuloyhde karmin yläosassa minimoi rakenteiden kosteusriskit ja maksimoi korvausilman esilämmittämiseen tarvittavan ilmavirran kulkeman matkan ja ajan.
• Vakiona tehokas ilmansuodatus ja äänenvaimennus
• Tehokas, elektrostaattinen allergeenisuodatus vakiona sekä kesä- että talviasennossa
• Kevyt, tiiviisti sulkeutuva takaiskuventtiili estää ilman takaisinvirtauksen
• Käyttäjäystävällinen: selkeä kausiasentosäädin
• Kaksi kokoa: ilmamäärien varioitavuus eri ikkunakokoihin
• Kolme väriä, valkoinen, alumiini ja ruskea
• Helppo ja nopea ensi- ja jälkiasennus
• Tyylikäs muotoilu, laadukkaat materiaalit ja kestävä rakenne
• Ääneneristävyys ja ilmamäärät testautettu VTT:llä.

Käyttökohteet

• Uusiin tuloilmaikkunoihin
• Karmiventtiili-ikkuna (kaikkien valmistajien korvausilmaventtiilien mallit) muutettavissa tuloilmaikkunaksi yksinkertaisilla lisätyöstöillä ikkunan yläkarmiin, ilmanvaihtosaneeraukset
• Perinteisenä korvausilmaventtiilinä ilman yläkarmin pystytyöstöä

Biobe ThermoPlus ääneneristävyys ja ilmamääräarvot

Ääneneristävyyden mittaaminen

Ääneneristävyys (VTT-S-01641-11) on mitattu ThermoPlus-venttiilillä, joka on asennettu ikkunakarmiin (syv. 170 mm ja pit. 1190 mm) yläkappaleessa olevaan asennusuraan:

Dn,e,w Ulkoilmaventtiilin yksikköeristysluku, dB
C Spektrisovitustermi, yleinen, dB 
Ctr Spektrisovitustermi, liikennemelu, dB

Ilmavirta-arvot (VTT)

Biobe ThermoPlus-venttiilien ilmamäärät on mittautettu VTT-tutkimuslaitoksella, jonka ilmamäärämittauksissa käytettiin ylipainemenetelmää:

VTT-CR-03832-11. Venttiili on varustettu Biobe-äänenvaimentimella ja -allergiasuodattimella. Venttiili on asennettu asennusohjeiden mukaisesti vastaamaan todellista käyttöä. Mittauksissa ei ole käytetty teippausta venttiilin ja puitteen eikä puitteen ja karmin välillä.

Testi-ikkuna oli 170 puu-alu/1190 x 1190 normaali 3-lasinen ikkuna. Testi-ikkunassa ilman sisäänottoyhde oli ulkokarmin- ja puitteen välissä oleva 5 mm rako. Alumiinilistassa (ylävaaka) oli 6 kpl 12 x 85 mm reikiä.

Tilavuusvirta määriteltiin mittalaippaputkella halkaisijaltaan 50mm. Tuloilmaikkunaventtiilin läpi puhallettiin tasauspussin kautta (sijaitsi ulkokarmin ympärillä) neljä eri suuruista ilmavirtaa paine-eroalueella 7…20 Pa. Mitattuihin arvoihin on voinut vaikuttaa mm suodattimen asento (kuinka syvällä se on asennusaukossa) ja ohjausventtiilin kiinnityksen kireys. Ohjausventtiilin ja karmin väliin jäi pieni (noin 1 mm) rako ylä- ja alapuolelle. Arvot on muutettu ilman tiheyteen 1,2 kg/kuutiometri. Mittauksien epävarmuuden arvioidaan olevan 15-20 %. Ikkunoiden väliset erot, asennus- sekä venttiilien eri osien keskinäiset erot voivat aiheuttaa vähintään samansuuruisen mittausepävarmuuden.

Varsinaisten mittausten jälkeen sisäkarmin ja ohjausventtiilin ympärille rakennettiin ilmatiivis kotelo noin 1 mm muovilevystä ja suoritettiin mittaus myös yhdellä variaatiolla alipaineella. Mittaustulos oli mittaustarkkuuden rajoissa suunnilleen sama kuin ylipaineella tehtynä.

VTT:n tutkimusraportin VTT-CR-03832-11 tulokset pätevät ainoastaan vain mitatuille venttiileille ja komponenteille sekä ikkunalle kussakin kokeessa käytetylle koejärjestelylle. VTT-mittauspöytäkirjan saa pyydettäessä Biobe Oy:ltä.

Mittaustulosten vertailtavuus ja toleranssit

Koska ilmamäärämittauksia tehdään rajallisella määrällä tuotteita, erilailla asennettuina, eri valmistajien ikkunoilla sekä mahdollisesti eri menetelmillä ja eri testaustahojen toimesta, sisältävät mittausten tulokset, tuotemerkistä riippumatta, aina lukuisia epävarmuustekijöitä. Vähäisetkin asennus- ja tuotetekniset (venttiili, ikkuna) erot vaikuttavat mittausteknisen epävarmuuden ohella saataviin tilavuusvirtoihin.Ilmavirtamittauksista saatavat arvot palvelevat suunnitteluarvoina, osana kokonaisilmanvaihtojärjestelmän suunnittelua.

Erilaisten ilmamäärämittausmenetelmien (esim. puhallus- ja imumenetelmät) ja niistä saatavien tulosten arvioinnissa on huomioitava, että pienetkin erot venttiileissä ja sen osissa, itse ikkunassa (mm. rakenteelliset ja viimeistelytekniset erot) tai asennuksessa (mm. venttiilin kiinnityksen kireys) saattavat aiheuttaa mittaustuloksiin vähintään mittausteknisen epävarmuuden suuruisen toleranssin.

Myös suodattimen virheellinen asento voi pienentää ilmamääriä 20 Pa:lla jopa 0,5 l/s.

Epävarmuustekijät/toleranssit venttiilin, ikkunan ja asennuksen osalta ovat olemassa myös lopullisessa käyttökohteessa, jossa hallittu ilmanvaihto edellyttää koko ilmanvaihtojärjestelmän säätämistä ja vakioimista.

Tilaustiedot

Katso Biobe äänenvaimennus–video

Logoa klikkaamalla pääsee ko. yrityksen kotisivulle.

Energiatehokas tuloilmaikkuna

Raitisilman sisään johtaminen integroidusti ikkunan välitilan kautta huonetilaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertainen ratkaisu sekä uudisrakentamisessa, ilmanvaihtosaneerauksissa että olemassa olevien karmiventtiilien muuttamisessa lämpöä talteen ottaviksi tuloilmaikkunoiksi. Tuloilmaikkunaa käytetään yhdessä koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Ilmanvaihdon osuus asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta on noin 30-40 %.

Tuloilmaikkunan toimintaperiaate on yksinkertainen. Ulkoilma johdetaan talvella ikkunan puitteiden väliseen tilaan ja edelleen yläviistosti huonetilaan ikkunan sisäkarmin läpi. Ikkunarakenteen läpi virratessaan (talviasento) ilmavirta lämpenee sekä ikkunan omista lämpöhäviöistä että ikkunaan kohdistuvan auringonsäteilyn ansiosta.

Ikkunarakenteeseen johdettava ulkoilma suodatetaan ilman epäpuhtauksista ja ulkoa kuuluvat äänet vaimennetaan asumisviihtyvyyden maksimoimiseksi. Takaiskuventtiili estää ilman takaisinpäin virtauksen sulkemalla virtausreitin tilanteissa, joissa huonetila on ylipaineinen esim. puhaltimen toimintahäiriön vuoksi.

Tuloilmaikkunan energiatehokkuus ja sisään tulevan ilman lämpötilan nousuun vaikuttavat monet tekijät, kuten ikkunan rakenne, mm. lämmöneristävyys ja koko, ilmavirran määrä, ulko- ja sisälämpötila sekä ilmavirran ikkunoiden välitilassa kulkema matka ja viipymä aika. Tästä syystä on perusteltua johtaa ikkunan väliin tuleva ilmavirta ikkunan yläosasta, josta kylmä ilma putoaa ikkunan välitilassa ensin alas ja lämmettyään kohoaa ylös kohti huonetilaan johtavaa yhdettä.

Mitä suurempi ilmavirta rakenteen läpi otetaan, sitä suurempi on ilman nopeus ja sitä vähemmän ilmavirta lämpenee. Lämmityskaudella tuloilmavirtaa ei kannata kasvattaa suuremmaksi kuin tilan raitisilman tarve edellyttää, koska häviöt eivät yleensä riitä esilämmittämään tuloilmaa riittävästi.

Ulkoilmavirtaa tarvitaan noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta esim. ihmisen aineenvaihdunnan tuottama hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi terveydensuojalain raja-arvoa 2700 mg/m3 (1 500 ppm) suuremmaksi. Rakennusten ilmavaihto-ohjeiden (2010) mukaan ilmavirtojen ohjearvot asuintiloissa voidaan mitoittaa joko henkilömäärän mukaan (6 l/s/hlö) tai asunnon koon mukaan (0,35 l/s/m2). Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 l/s neliömetriä kohden, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 metriä.