Manuaalisesti säädettävien Biobe ThermoMax M -venttiilien valmistus ja myynti on päättynyt. Tuotteet korvaa itsesäätyvä, valkoinen Biobe ThermoMax A -venttiili (TMS40/V ja TMA/60/V). Ilmansuodattimien saatavuuteen valmistuksen loppumisella ei ole vaikutusta. Tuotevastuulain mukaisesti palvelemme edelleen ThemoMax M -venttiilin varaosatarpeissa. 

Manuaalinen Biobe ThermoMax M energiatehokas tuloilmaikkunaventtiili pikakiinnityksellä

Biobe ThermoMax M on manuaalinen, virtausominaisuuksiltaan optimoitu tuloilmaikkunaventtiili.

Testi-ikkunat: Pihla Varma e S ja Tiivi Optimi, puu-alumiini-ikkunat. Ilmamäärämittauksissa ulkoilmanohjaus on toteutettu karmin alumiiniverhoukseen tehtyjen 4×100 mm ilmanottoaukkojen (4/6 kpl) kautta sekä alumiinisen ulkoverhouksen ja ulkopuitteen välisestä 4 mm raosta ulkoilmaventtiiliin. Yllä olevat mittaustulokset on saatu laskevalla staattisella paine-erolla. Tutkimustulokset pätevät tutkituille näytteille. 210515

VTT Expert Services Oy:n testausselostukset saa pyydettäessä Biobe Oy:ltä.

Tehokas ilmansuodatus

ThermoMax M -tuloilmaikkunaventtiilissä on vakiona siitepölylle tehokas elektrostaattinen 3M:n HAF-allergeenisuodatin. Välitilaan johtavaa kanavistoa pitää puhtaana pestävä solumuovisiodatin. Suodatinpinta-ala on pienemmässä (400 mm) venttiilissä 48 cm² ja suuremmassa (600 mm) 72 cm². Suodattimet suositellaan huollettaviksi vähintään kerran vuodessa.

Suodatinkehykseen sijoitettu elektrostaattinen allergeenisuodatin huolehtii sisääntulevan ilman puhtaudesta.

Hiljainen ilmanvaihto

Venttiilin hyvä äänenvaimennus on toteutettu allergisoimattomilla erikoisvalmisteisilla polyesterikomponenteilla, joilla saavutetaan hyvä yksikköäänenvaimennus. Äänenvaimennuskasetissa on optimoitu ilmakanavien pituus ja leveys vaimennuksen maksimoimiseksi.

Ääneneristävyysarvot

Ääneneristävyys (VTT-S-04541-14/VTT-S-02211-15) on mitattu ThermoMax-venttiilillä, joka on asennettu ikkunakarmin yläosaan tehtyyn asennusuraan. Ilmaääneneristävyys R on mittautettu standardin ISO 10140–2:2010 mukaan ja ilmaääneneristysluku Rw, Rw+C ja Rw+Ctr on määritelty standardin ISO 717–1:2013 mukaan.

Rw Ulkoilmaventtiilin yksikköeristysluku, dB
Rw+C Spektrisovitustermi, dB / melulähde korkeat äänet: puhe, musiikki, raide/maantie/lentoliikenne
Rw+Ctr Spektrisovitustermi, dB / melulähde matalat äänet: kaupunkiliikenne

Testi-ikkunat: Pihla Varma e S ja Tiivi Optimi puu-alumiini-ikkunat/ Ilmamäärämittauksissa ulkoilmanohjaus toteutettu karmin alumiiniverhoukseen tehtyjen 4×100 mm ilmanottoaukkojen (4/6 kpl) kautta sekä alumiinisen ulkoverhouksen ja ulkopuitteen välisestä 4 mm raosta ulkoilmaventtiiliin. Tutkimustulokset pätevät tutkituille näytteille.

VTT Expert Services Oy:n testausselostukset saa pyydettäessä Biobe Oy:ltä.

Helppo käyttää ja huoltaa

Biobe ThermoMax M -tuloilmaikkunaventtiilissä on kaksi käyttösäädintä ja pikakiinnityksen vapautusvipu. Venttiilin ilmamäärät ovat portaattomasti säädettävissä ilmamääräsäätimestä, joka sijaitsee venttiilin vasemmassa päässä. Sen sulkemista kokonaan ei suositella korvausilman saamiseksi. Kesä- talviasennon säätimestä valitaan korvausilman kierron reititys ikkunan välitilassa kiertämisen ja suoran reitin välillä. Sen vieressä sijaitsee venttiiliyksikön vapautusvipu huoltotoimia varten.

Suodattimet suositellaan huollettaviksi vähintään kerran vuodessa, esimerkiksi ikkunanpesun yhteydessä. Venttiilin suodatin vaihdetaan uuteen vaputtamalla venttiiliyksikkö pikakiinnityskannastaan ja korvaamalla suodatinkehykseen sijoitettu suodatin uudella. Välitilan suodatin kanavassa käytetään pestävää suodatinmateriaalia.

Venttiiliyksikön irrotusvipu ja manuaalinen kesä/talviasennonsäädin sijaitsevat vierekkäin venttiilin oikeassa päässä.

Vakaa ja kestävä kokonaisuus 

Biobe ThermoMax –venttiilillä varustetussa tuloilmaikkunassa ilman sisäänotto tapahtuu huomaamattomasti karmin yläosasta, yhdestä sisääntuloyhteestä. Tällä minimoidaan sadeveden sisäänpääsyn riski ikkunan ja seinän rakenteisiin. Venttiiliratkaisu soveltuu vakiona kaikkiin ikkunatyyppeihin, joiden puiteväli on vähintään 58 mm. Mikäli puiteväli on kapeampi, ikkunaväliin johtavan ulkoilmakanavan jyrsintä toteutetaan poikkeuksellisesti sivukarmiin.

Venttiiliratkaisu toteutetaan jyrsintätyöstöillä ikkunan yläkarmiin. Näin saadaan aikaa kestävä ja vakaa asennusalusta venttiilille, suodattimille ja äänenvaimennukselle sekä aidosti erotetut ilmanohjaukset suora- ja kiertokanavistolle. Ilmankiertoa välitilaan ohjaavat pystysuuntaiset ilman sisääntulo- ja poistumiskanavat, jotka liittyvät yläkarmin vaakajyrsittyyn ilmanohjaus-/äänenvaimenninkanavaan.

Venttiiliyksikkö on kaksiosainen. Suodatinkehys kiinnitetään ikkunakarmin yläosaan jyrsityn aukon suulle kahdella ruuvilla. Venttiiliyksikkö kiinnittyy kantaansa pikakiinnityksellä, joten suodattimen vaihto on helppoa ja nopeaa eikä edellytä työkalujen käyttöä.

Biobe ThermoMax M -venttiiliä valmistetaan sekä 400 että 600 mm leveänä kolmessa värissä: valkoinen, ruskea ja harmaa. Manuaalinen venttiili voidaan myöhemmin muuttaa vähäisin toimenpitein automaattitermostaatilla omavoimaiseksi.

Välitilan pystytyöstöt ohjaavat korvausilman kulkua lämmityskaudella ulkoa ikkunan välitilaan ja sieltä esilämmitettynä edelleen venttiiliyksikön suodattimen kautta huonetilaan.

Nopea asentaa

Biobe ThermoMax on helppo ja nopea asentaa. Karmin vaakatyöstöön asennetaanäänenvaimennin-/ilmakanavakasetti vaimentimessa olevien suuntanuolien mukaisesti ja aukon suulle ruuvataan suodatinkehys, joka toimii samalla venttiiliyksikön kiinnityskantana. Sen päälle tuleva venttiiliyksikkö on pikakiinnitteinen ja se napsautetaan paikalleen. Välitilassa pystytyöstöihin asennetaan suodatinnauha ja ilmanohjainyksikkö.

Muuntautuva ratkaisu: manuaalisesta automaattiseksi

Biobe ThermoMax M -venttiilissä on huomioitu mahdollinen myöhempi muutos ilmankierron automaatioon. Tuloilmaikkunaventtiili on täydennettävissä automaattitoimintoiseksi termostaatilla.

Venttiilin suunnittelussa on huomioitu mahdollinen manuaalitoimintoisen ilmankierron ohjauksen muuttaminen termostaatilla automaattiseksi.

Ratkaisu 1: Perinteinen korvausilmaikkuna tuloilmaikkunaksi

Biobe ThermoMax voidaan myös jälkiasentaa. Perinteisillä karmiventtiileillä varustetut ikkunat ovat muutettavissa tuloilmaikkunoiksi yläkarmiin tehtävillä pystytyöstöillä, jotka liittyvät jo olemassa olevaan äänenvaimennin-/ilmanohjainkanavan vaakatyöstöön. Ulompaan pystytyöstöön lisätään suodatin ja sisempään ilmanohjainyksikkö. Vaakatyöstöön asennetaan äänenvaimennus-/ilmaohjainkasetti ja sen päälle allergeenisuodattimella varustettu Biobe ThermoMax venttiili.

Ratkaisu 2: Korvausilmaventtiilin päivittäminen

Biobe ThermoMax M -venttiilä voidaan käyttää myös tavanomaisena korvausilmaventtiilinä ilman pystytyöstöjä ikkunan välitilaan, mutta tällöin hukkalämmön hyödyntäminen korvausilman esilämmitykseen jää hyödyntämättä. Etuna tavanomaisiin korvausilmaventtiileihin on herkkä takaiskuläppä, joka estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaasti esim. painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Ratkaisu soveltuu myös kaksikerroksisen rakennuksen toisen kerroksen tuloilmaventtiileiksi.

ThermoMax-tuloilmaikkunaventtiili tiivistetysti

Toimintaperiaate

• Säästää energiakuluissa: hyödyntää lämmityskaudella tehokkaasti ikkunan lämpöhäviöitä: talviasennossa korvausilma kierrätetään ikkunalasien välissä korvausilman esilämmittämiseksi.
• Kesäkaudella suora, suodatettu korvausilmareititys
• Yksi sisääntuloyhde karmin yläosassa minimoi rakenteiden kosteusriskit ja maksimoi korvausilman esilämmittämiseen tarvittavan ilmavirran kulkeman matkan ja ajan.

Ominaisuudet

• Reilut ilmamäärät jo pienillä paineilla
• Helppokäyttöinen manuaalinen ilmanohjaus
• Portaaton ilmamäärän säätö, venttiili suljettavissa
• Hyvä äänenvaimennus
• Tehokas korvausilman suodatus: Vakiona tehokas, elektrosaattinen venttiilisuodatin sekä kesä- että talviasennossa. Välitilaa pitää roskista puhtaana pestävä, solumuovisuodatin.
• Kevyt, tiiviisti sulkeutuva takaiskuventtiili estää ilman takaisinvirtauksen
• Tyylikäs muotoilu, laadukkaat materiaalit ja kestävä rakenne
• Kylmäsiltaa muodostamaton materiaali
• Kaksi kokoa – kolme väriä
• Suomalaisen tuotekehitystyön tulos

      Ääneneristävyys ja ilmamäärät mittautettu VTT  Expert Services Oy:llä

Asennus

• Helppo ja nopea ensi- sekä jälkiasennus
• Muutettavissa ilmankierroltaan automaattitoimiseksi

Käyttö ja huolto 

• Venttiiliyksikön pikakiinnitys – suodattimen työkaluton vaihto
• Käyttäjäystävällinen: selkeät säätimet

Käyttökohteet

• Uusiin tuloilmaikkunoihin
• Ilmanvaihtosaneerauksiin: karmiventtiili-ikkuna muutettavissa tuloilmaikkunaksi yksinkertaisilla lisätyöstöillä ikkunan yläkarmiin (kaikkien valmistajien mallit)
• Perinteiseksi korvausilmaventtiiliksi ilman yläkarmin pystytyöstöä ja hukkalämmön hyödyntämistä.

Energiatehokas tuloilmaikkuna

Raitisilman sisään johtaminen integroidusti ikkunan välitilan kautta huonetilaan on erittäin kustannustehokas ja yksinkertainen ratkaisu sekä uudisrakentamisessa, ilmanvaihtosaneerauksissa että olemassa olevien karmiventtiilien muuttamisessa lämpöä talteen ottaviksi tuloilmaikkunoiksi. Tuloilmaikkunaa käytetään yhdessä koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän kanssa. Ilmanvaihdon osuus asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta on noin 30-40 %.

Tuloilmaikkunan toimintaperiaate on yksinkertainen. Ulkoilma johdetaan talvella ikkunan puitteiden väliseen tilaan ja edelleen yläviistosti huonetilaan ikkunan sisäkarmin läpi. Ikkunarakenteen läpi virratessaan (talviasento) ilmavirta lämpenee sekä ikkunan omista lämpöhäviöistä että ikkunaan kohdistuvan auringonsäteilyn ansiosta.

Ikkunarakenteeseen johdettava ulkoilma suodatetaan ilman epäpuhtauksista ja ulkoa kuuluvat äänet vaimennetaan asumisviihtyvyyden maksimoimiseksi. Takaiskuventtiili estää ilman takaisinpäin virtauksen sulkemalla virtausreitin tilanteissa, joissa huonetila on ylipaineinen esim. puhaltimen toimintahäiriön vuoksi.

Tuloilmaikkunan energiatehokkuus ja sisään tulevan ilman lämpötilan nousuun vaikuttavat monet tekijät, kuten ikkunan rakenne, mm. lämmöneristävyys ja koko, ilmavirran määrä, ulko- ja sisälämpötila sekä ilmavirran ikkunoiden välitilassa kulkema matka ja viipymä aika. Tästä syystä on perusteltua johtaa ikkunan väliin tuleva ilmavirta ikkunan yläosasta, josta kylmä ilma putoaa ikkunan välitilassa ensin alas ja lämmettyään kohoaa ylös kohti huonetilaan johtavaa yhdettä.

Mitä suurempi ilmavirta rakenteen läpi otetaan, sitä suurempi on ilman nopeus ja sitä vähemmän ilmavirta lämpenee. Lämmityskaudella tuloilmavirtaa ei kannata kasvattaa suuremmaksi kuin tilan raitisilman tarve edellyttää, koska häviöt eivät yleensä riitä esilämmittämään tuloilmaa riittävästi.

Ulkoilmavirtaa tarvitaan noin 4 l/s henkilöä kohden, jotta esim. ihmisen aineenvaihdunnan tuottama hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi terveydensuojalain raja-arvoa 2700 mg/m3 (1 500 ppm) suuremmaksi. Rakennusten ilmavaihto-ohjeiden (2010) mukaan ilmavirtojen ohjearvot asuintiloissa voidaan mitoittaa joko henkilömäärän mukaan (6 l/s/hlö) tai asunnon koon mukaan (0,35 l/s/m2). Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 l/s neliömetriä kohden, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 metriä.