Kuinka usein ilmansuodatin tulee vaihtaa?

Korvausilmaventtiilit ovat olennainen osa hallittua tuloilmanottoa ja asumisterveyttä, onhan niiden tehtävänä tuoda raikasta ulkoilmaa sisätiloihin käytetyn tilalle. Venttiilien uumenissa lymyilee myös ilmansuodatin, jonka tehtävänä on huolehtia ulkoa sisään johdetun raitisilman puhtaudesta. Sen suorituskyky vuorostaan vaikuttaa sisäilman laatuun ja suodattimen huoltotiheyteen. Artikkelissa tarkastelemme niin käyttäjiin, ulko- ja sisäilmaan, luonnon kasvukauteen kuin itse suodattimeen liittyviä  tekijöitä, jotka kaikki vaikuttavat ilmansuodattimen huoltotiheyteen.

Ulko- ja sisäilman laatu

Ulkoilman epäpuhtauksilla on merkittävä rooli sisäilma-altistuksissa. Ihminen viettää 60–90 % ajastaan sisätiloissa, kotona, töissä ja vapaa-ajanvietteissä, joten ei ole yhdentekevää, millaista ulkoilmaa otamme sisään ja millaista sisäilmaa hengitämme.

Mikäli ulkoilmaa ei suodateta, sisätilojen pienhiukkaspitoisuudet voivat nousta epäterveellisen korkeiksi yhdessä ihmisestä ja asumisesta syntyvien epäpuhtauksien kanssa. Toisaalta, jos venttiilisuodatin tukkeentuu epäpuhtauksista, huoneistoon tarvittavan korvausilman saanti heikkenee tai jopa estyy kokonaan. Suodattimen pois jättäminen taas tuo sisään tulleessaan mukanaan mm. noen, katu- ja siitepölyn sekä muuta roskaa.

Ilmansuodatin on venttiilissä ihmisen terveyden asialla. Useat tutkimukset osoittavat erityisesti pienhiukkasten yhteyden sisäilman laadun ja ihmisten terveyden välillä. Orgaanisista ja epäorgaanisista aineksista muodostuvasta pienhiukkaspölystä aiheutuvia terveyshaittoja, kuten nuhaa, silmien vuotamista, päänsärkyä ja väsymystä voidaan lieventää tuloilman osalta venttiilisuodattimilla.

Ilman epäpuhtauksien osalta ulkoilman roskapitoisuudessa on huomattavia paikallisia eroja, mutta siitepölyltä ei välty missään kukaan. Kuormitus vaihtelee sekä paikallisesti että ajallisesti. Vaikka ulkoilma Suomessa on yleensä vain tilapäisesti pölyistä (ODA1), ovat 24 tunnin ja vuoden kuormituskeskiarvot paikoin paljonkin tätä huonompia, jopa hyvin korkeita (ODA 2-3).

Tuloilman suodattaminen on helppo ja edullinen keino huolehtia omasta asumisterveydestä.  Tyydytkö hillitsemään ilmaantuneita tukkoisuusoireita vai satsaatko ennaltaehkäiseviin keinoihin?

Asumisterveys ja omat terveydelliset tarpeet

Sisäilman laadulla on huomattava merkitys kaikenikäisten terveydelle. Ulkoilman laatu ja sisäilman päästölähteet määrittävät sisäilmaston laatutason. Ulkoilmasta otettavan ilman laatuun voimme vaikuttaa ilmansuodatinvalinnoillamme.

Yksilöllinen epäpuhtauksien sietotaso vaikuttaa suodatustarpeeseen, joka on allergikolla suurempi kuin epäpuhtauksia sietävällä. Valitun suodatustason tulee lähteä suodatustarpeista, johon vastataan valitsemalla suodatuskyvyltään oikeanlainen suodatin. Esimerkiksi karkeasuodattimella ei päästä allergeenisuodattimen suodatustehoon, joten suodatustaso ei riitä allergikolle.

Ilmansuodattimen suodatusteho ja suodatuskyky

Ilmansuodatinten valinnan kriteerinä tulisi käyttää herkimpien tilankäyttäjien tarvitsemaa suodatustehoa. Vaihtosuodattimen suodatuskyvyn tulee vastata tarvittavan suodatustehon tarpeeseen. Suodatinten vaihtotiheyden kriteerinä taas on käytössä olevan suodattimen partikkelikertymän määrä eli jäljellä oleva kyvykkyys päästää vielä riittävästi raitista ilmaa huoneistoon.

Ilmansuodattimien kirjo on moninainen ja niiden materiaalit, rakenteet sekä suodatusmekanismit poikkeavat toisistaan. Suodattimet luokitellaan suodatettavien pienhiukkasten kokoon perustuvan suodatustehon mukaan. Suodatustekniikkana voi olla itse materiaali, sen rakenne tai siihen tuotu toiminnallinen ominaisuus.

Lymyileekö raitisilmaventtiilissä vanha suodatin, joka on jo menettänyt suodatuskykynsä?

Sijainti ja kasvukausi

Suomessa kasvukauden alkamisen ajankohdassa on valtavia eroja. Eteläisessä Suomessa se alkaa huomattavasti pohjoista aikaisemmin ja kestää myös paljon pidempään. Sijainnista johtuva ilmasto ja sen mukainen kasvillisuus vaikuttavat myös ilmansuodattimen kuormittavuuteen ja kuormituskauden pituuteen.

Suomessa on pohjoista lukuun ottamatta, hyvin pitkä siitepölykausi, paljon yleisesti luultua pidempi. Se alkaa etelässä maalis-huhtikuulla Baltiasta kantautuvilla allergiaoireiden aiheuttajilla. Kotoisilla allergisoivilla kukkijoilla, puista pensaisiin ja heiniin, siitepölykausi kestää maaliskuusta aina ensimmäisiin yöpakkasiin, jolloin viimeiset heinät nöyrtyvät talven tahtoon. Pelkästään siitepölyltä suodatettavaa siis riittää lähes koko vuodeksi.

Suodatinten huoltokaudet

Suodattimet tulee vaihtaa tarpeen mukaan. Vaikka epäpuhtauksien ja allergeenien sietokyky vaihtelee suuresti, paras lopputulos saadaan kaikkien asumisterveyttä vaalien, silloin kun herkinkin on tyytyväinen tuloilman suodatustulokseen.

Suodatin suositellaan vaihdettavaksi vähintään kerran, mutta mieluummin ainakin kaksi kertaa vuodessa. Asumisterveyden kannalta tärkeimmät suodatinten huoltoajat ovat kevättalvi ennen siitepölykauden alkua ja myöhäissyksy siitepölykauden päätyttyä. Hankalina siitepölyvuosina suodattimet menevät vaihtoon useamman kerran myös kasvukauden aikana, erityisesti ilman epäpuhtauksille herkemmillä. Riittävän tiheällä vaihtovälillä varmistetaan sekä raitisilman saanti että suodattimen suodatuskykyisyys asumisterveyden ylläpitäjinä.

• Kerran vuodessa vaihdettuna suodatinta kuormittaa koko vuoden pienhiukkaskertymä myös talvikuukausina. Tämä tulee huomioita sekä suodattimen suodatuskyvyssä että riittävän raitisilman saannissa.
• Kahdesti vuodessa vaihdettuna suodattimen hiukkaskuormitus puoliintuu, jolloin sen suodatuskyky myös talvikautena on parempi. Samalla turvataan myös riittävää raitisilman saantia. 
• Kolmen vaihdon taktiikalla voidaan pahin siitepölykausi puolittaa ja talvisuodattimella pärjää kevääseen.

Esimerkkejä suodattimen huoltoväleistä  ja vaihtoajoista

Suodatinvalinnan vapautta ja vaikeutta

Karkeasuodattimet ovat tyypillisesti verkkomaisia ja ne on valmistettu polyesteristä. Ne suodattavat verkon tiheyden mukaisesti erikokoista karkeampaa roskaa.

Huokoiset kuitusuodattimet ovat niiden vastakohta, sillä niiden suodatuskyky perustuu kuitutiheyteen, jolloin suodatinmateriaali voi olla jopa kangasmaista. Mitä tiuhempi on kuitutiheys, sitä enemmän se rajoittaa myös korvausilman määrää, mikä on huomioitava suodatinta valittaessa. Kuitusuodattimia löytyy sekä sähköisesti varattuna että ilman sähköstaattista varausta. Myös hajuja keräävät aktiivihiilisuodattimet sekä jotkin siitepölysuodattimet kuuluvat kuitusuodattimiin.

HAF-suodattimissa yhdistyvät erinomainen suodatusteho ja korkea ilmanläpäisy. Suodattimet ovat kennorakenteisia ja niiden toiminta perustuu sähköiseen varaukseen, saadaan aikaan imu ja virtaus suodattimeen. Uuden teknologian ansiosta korvausilman määrä pienenee vain 5–10 % karkeasuodattimiin verrattuna. Erittäin pieniä partikkeleita keräävänä suodatustekniikka on erinomainen esimerkiksi siitepölyä vastaan, siksi ne soveltuvat erinomaisesti allergeenisuodattimiksi. Suodatinmateriaaliin on voitu myös lisätä erikoisominaisuuksia, kuten antibakteerisuus, jossa materiaaliin sisällytetty suojausaine ehkäisee suodatinta homehtumasta siihen kertyneestä eloperäisestä aineksesta ilmankosteuden kasvaessa.

Yhtä kaikki, olipa suodatin millainen tahansa, sen kyky läpäistä ilmaa heikkenee ja lopulta estyy kokonaan, kun se tukkeentuu riittävästi siihen kertyneistä epäpuhtauksista. Tukkeentuneena poistoilmanvaihdon imu aiheuttaa korvausilmanoton sieltä, mistä huoneiston rakenteet sen mahdollistavat, kuten postiluukusta, seinärungon nurkista tai ovien ja ikkunoiden epätiiveistä tilkeraoista peitelistojen alla.