Biobe ThermoMax A on itsesäätyvä, ilmanohjauksen automaatiolla varustettu ja virtausominaisuuksiltaan optimoitu uuden sukupolven raikasilmaventtiili tuloilmaikkunaan. Venttiilin termostaatti valvoo sisään tulevaa ilmaa sekä ikkunavälin lämpötiloja ohjaten venttiilin toimintaa ympäri vuoden. Lämmön talteenoton kannalta ratkaisu on teknisesti paras mahdollinen.
Tuloilmaikkunan toimintaperiaate on yksinkertainen: ulkoilma johdetaan ikkunan puitteiden väliseen tilaan ja edelleen huoneilmaan ikkunan sisäkarmin läpi. Rakenteeseen johdettava ulkoilma voidaan suodattaa, jolloin tuloilman puhtausvaatimukset voidaan toteuttaa ja ikkuna myös pysyy puhtaampana. Myös ääneneristävyys on tuloilmaikkunoissa yleensä hyvin huomioitu. Tuloilmaikkunaventtiili on varustettu ilman takaisinpäin virtauksen estävällä rakenteella joka avautuu, kun huonetila on riittävästi alipaineinen. Hetkellisen ylipaineen tilanteessa virtausreitti sulkeutuu. Ilmavirran virratessa ikkunarakenteen läpi se käyttää hyväkseen ikkunan omat lämpöhäviöt ja lämmittää tuloilman. Myös ikkunaan kohdistuva auringonsäteily lämmittää tuloilmaa.
Tuloilmasuihku ohjataan huonetilassa tyypillisesti kattoa kohti, niin ettei oleskelutilaan synny vetoa. Tuloilman lämpötilan nousun määrä riippuu ikkunan rakenteesta, ilmavirrasta, ulko- ja sisälämpötilasta sekä ilmavirran ikkunoiden välitilassa kulkemasta matkasta ja viivytystä ajasta. Tästä syystä on perusteltua johtaa ikkunan väliin tuleva ilmavirta ikkunan yläosasta, josta kylmä ilma putoaa ikkunan välitilassa ensin alas ja lämmettyään kohoaa ylös kohti huonetilaan johtavaa yhdettä.
Tuloilmaikkunassa hyödynnetään lämmityskaudella lämmityksen hukkaenergia ja auringon lämpövaikutus. Suodatettu korvausilma kierrätetään ensin ikkunalasien välitilassa, jossa se esilämpenee ennen huonetilaan sisäänottoa. Tuloilmaikkunan toiminta perustuu fysiikan lakien termiseen kiertoon. Kylmä ilma laskeutuu viileää ulkolasin pintaa pitkin alas ja nousee lämmetessään sisälasin lämmintä pintaa pitkin ylös kohti huonetilaan johtavaa ohjausyksikköä.
Välitilan suodatinkennoston ohjaamana ilmankierto tehostuu ikkunan välitilassa. Huonetilassa oleva venttiiliyksikkö suuntaa korvausilman huoneen yläosaan, jossa se sekoittuu lämpimään sisäilmaan.
Kesäkaudella korvausilma ohjataan suodatettuna ikkunan välitilasta täysin eriytettyä sisääntulokanavaa pitkin suoraan huonetilaan.
Mitä suurempi ilmavirta otetaan ikkunarakenteen läpi huonetilaan, sitä vähemmän ilmavirta lämpenee. Toisaalta taas ilmavirran mukana siirtyvä lämpövirta kasvaa eli häviötä otetaan enemmän talteen. Tämä lämpövirta (huonetilan lämpöhäviö) siirtyy sisemmän lasin ja puitteen kautta ikkunan välitilaan. Lämmityskaudella tuloilmavirtaa ei kuitenkaan kannata kasvattaa suuremmaksi kuin tilan raitisilman tarve edellyttää, koska häviöt eivät yleensä riitä esilämmittämään tuloilmaa riittävästi.
Ilman virtausreittien suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi ikkunan energiatehokkuuteen. Sisäänvirtausaukon sijainnilla, muotoilulla ja pinta-alalla vaikutetaan paikallisiin ilmavirran nopeuksiin ja ilmavirran pyörteisyyteen. Ilmavirtauksen muoto taas vaikuttaa voimakkaasti lämmönsiirtymisen tehokkuuteen.
Ikkunan pinta-alan kasvattaminen yleensä suurentaa ilmavirran lämpenemissuhdetta, koska ilmavirran kulkema matka kasvaa ja lämpöä luovuttavan pinnan ala kasvaa.
Ikkunan muoto ja virtausreittien sijainti vaikuttavat ilmavirran kulkemaan matkaan ja siksi ne vaikuttavat myös lämpenemissuhteeseen.
Sisäpuitteen lämmöneristävyys (puiteosa ja lasiosa) vaikuttaa lämpöhäviön suuruuteen (häviö sisäpuitteen läpi huonetilasta ulospäin) ja siten myös tuloilman esilämpenemiseen rakenteessa. Mitä huonompi on sisäpuitteen lämmöneristävyys, sitä paremmin ilma esilämpenee rakenteessa. Toisaalta taas mitä huonompi on sisäpuitteen lämmöneristävyys, sitä alhaisempi on myös ikkunan sisäpinnan lämpötila.
Sisäpuitteen lasiosan lämmöneristävyyteen voidaan vaikuttaa lasien lukumäärällä (yleensä 1 tai 2), lasien emissiviteetillä, lasien välisellä etäisyydellä ja eristyslasin täytekaasulla (mikäli käytetään eristyslasia sisäpuitteessa).
Ulkopuitteen lämmöneristävyys vaikuttaa ilman esilämpenemiseen rakenteessa. Mitä huonompi on ulkopuitteen lämmöneristävyys, sitä vähemmän ilma lämpenee rakenteessa.
Koska yleensä valoaukon ja karmi-puiteosan lämmöneristävyydet ovat erilaiset, näiden suhteelliset osuudet vaikuttavat ilman lämpenemisen tehokkuuteen rakenteessa.
Tuloilmaikkuna on osa rakennuksen virtausverkostoa. Osa rakennuksen virtausverkostoa on suunniteltua ja hallittua (kanavistot, venttiilit, puhaltimet, säätöelimet). Osa verkostosta on kuitenkin hallitsematonta tai huonosti hallittavissa. Rakennuksen vaippa voidaan ajatella osaksi virtausverkostoa. Täysin tiivis rakennuksen vaippa olisi hallitun ilmanvaihdon kannalta optimaalinen ratkaisu.
Biobe-vaihtosuodattimet markkinoiden yleisimpiin venttiilimerkkeihin ja malleihin.
Meiltä voivat niin kiinteistöjen osakkaat ja asukkaat kuin ylläpidon toimijat, kuten taloyhtiöt, huoltoliikkeet ja isännöitsijät tilata vaihtosuodattimia yleisimpiin korvausilma- ja tuloilmaikkunaventtiileihin.